Takinkääntäjiä odotellessa

Keskiviikko 6.2.2019 - Kirsi Mäkilaine

Tänään käytiin Eduskunnassa välikysymyskeskustelu vanhustenhoidosta. Neljä vuotta sitten vaalien alla käytiin hyvin samanlaista keskustelua, kun uusi Vanhuspalvelulaki tuli voimaan 2015 alusta. Silloin ei vielä tiedetty tarkkaan mitä se tuo tullessaan. 
Neljän vuoden aikana se on käynyt hyvin selväksi. Vanhustenhoito ei ole ainakaan kehittynyt paremmaksi. Hoitajat tekevät työtään entistä niukemmilla resursseilla, entistä kiireemmällä aikataululla. Tähän kun lisätään se, että hoivakotiin tai -osastolle pääsevät ovat entistä huonokuntoisempia, kaikki ymmärtävät, että parempaan päin ei ole menty. 
Seuraava hallitusneuvottelu näyttää, muuttuuko mikään edelleenkään. Vai unohtuuko kaikki vaalien jälkeen... 
Olen sairaanhoitajana seurannut tilannetta hyvin läheltä. Hoitajat ja hoitajajärjestöt mm Tehy ja Super ovat tästä resurssipulasta ja liiasta kiireestä kertoneet jo vuosia, kukaan ei vain ole kuunnellut.  Hoidettavat ovat yhä huonompikuntoisia ja hoitajat uupuvat työnmahdottomuuteen. 
Jää nähtäväksi miten monta takkia kääntyy tämänpäiväisestä hallitusohjelman sopimiseen mennessä. Toivottavasti ei muita kuin Kokoomuksen takki.
Neljä vuotta sitten kirjoitin aiheesta:
Kirsi Mäkilaine  

Missä vaiheessa vanhukset muuttuivat isovan­hem­mista taakaksi

”Vanhuspalvelulaki muuttuu, suunta laitoshoidosta kotihoitoon

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (vanhuspalvelulaki) muuttuu vuoden 2015 alusta.

Lakimuutoksen myötä iäkkäiden henkilöiden elämää tukeva hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa pitkäaikaisena laitoshoitona vain lääketieteellisillä tai asiakas- tai potilasturvallisuuteen liittyvillä perusteilla.  Kuntien on  selvitettävä mahdollisuudet vastata iäkkään henkilön palvelutarpeeseen kotiin annettavilla palveluilla tai muilla avopalveluilla ennen pitkäaikaista laitoshoitoa.  Avopalveluiden kehittäminen mahdollistaa sen, että nykyistä useammat iäkkäät voivat asua omassa kodissaan ja yhä harvemmat tarvitsevat laitoshoitoa. Samalla kustannusten kasvu hidastuu. Iäkkäällä henkilöllä on jatkossakin oikeus saada ne lain mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut, joita hän tarvitsee.  Hallitus esitti asiaa koskevan lain vahvistamista ja tasavallan presidentti vahvisti lain 30. joulukuuta. Laki tulee voimaan 1.1.2015.” http://www.uutislahde.fi/uutiset/vanhuspalvelulaki-muuttuu-suunta-laitoshoidosta-kotihoitoon

Edellinen teksti sisältää kaiken oleellisen, nyt säästetään – vanhuksista. Vanhukset tulevat Suomelle, kunnille liian kalliiksi. Onko missään vaiheessa mietitty mitä vanhukset ovat tämän maan hyväksi tehneet: sotineet Itsenäisyytemme puolesta, rakentaneet sotien jälkeen tämän maan, luoneet teollisuuden, tehneet pitkät työurat tai viljelleet maata sekä kasvattaneet uudet sukupolvet. Mutta nyt he tulevat liian kalliiksi, kun heistä ei ole enää ”hyötyä”. Vanhuksista on tehty taakka kun he ennen olivat rikkaus; menneen ajan muisteja, kulttuuriperimän tietopankkeja ja lapsenlapsien isoäitejä ja isoisiä.

Kun vanhukset nyt siirretään laitoshoidosta kotihoitoon, kuka heidät hoitaa? Omaishoitajat? Omaiset? Miten turvataan itsekin ikääntyvien omaishoitajien jaksaminen? Miten korvataan työssäkäyvien omaishoitajien ansiomenetykset?

Entä vanhukset, joilla ei ole omaisia tai omaiset eivät heitä hoida? Kuka heidät hoitaa? Kotihoito? Vanhusten hoidon pääpaino on päätetty laittaa kotihoitoon. Onko tämä huomioitu kotihoidon resursseissa? Ei ole. Kotihoidon hoitajat uupuvat taakkansa alla, vaihtavat alaa. Jokainen voi miettiä, kuinka raskasta on käydä usean vanhuksen luona piipahtamassa  päivästä toiseen, kun vanhus kysyy, eikö pääsisi sairaalaan? Miltä tuntuu jättää vanhus yksin kotiin, kun tietää, ettei hän siellä pärjää? Olemme saaneet lähiaikoina lukea lehdistä kotihoidon ambulanssirallista: kotihoitaja soittaa vanhukselle ambulanssin, joka vie päivystykseen, jatkohoitopaikkaa ei ole, vanhus kotiutetaan päivän parin päästä ambulanssilla tai taksilla, kotihoito soittaa ambulanssin päivän parin päästä ja kierre jatkuu.

On toki vanhuksia, jotka pärjäävät hyvin kotona omaisten avulla tai ovat niin hyväkuntoisia, että pärjäävät yksin tai kevyillä kotihoidon palveluilla. Mutta sitten on se toinen osa, he, jotka ovat kotona turvattomia ja yksinäisiä. Riittääkö heille, että kotihoito käy kääntymässä kerran, pari, kolme päivässä? On vanhuksia, jotka muistisairauden vuoksi eivät tunne kotiaan kodikseen ja kun he avaavat oven lähtee ovihälytys johon reagoidaan, mutta jos he ehtivät ulos, alkavat etsinnät. Olen työssäni tutustunut tähän osaan vanhuksia, heihin, jotka eivät halua olla kotona ja jotka eivät pärjää yksin kotona, mutta joille ei ole muutakaan paikkaa. Onko kukaan ajatellut heidän parastaan? Ovatko lakien laatijat edes tietoisia/ haluavatko tietää, että heitä on olemassa?

Minä en kannata tätä laitospaikkojen alasajoa. Jokaiselle vanhukselle on turvattava tarvittaessa hoitopaikka, jos he eivät kotona pärjää, hoitopaikka, jossa on apua saatavilla 24/7. Kotihoidon resursseja tulee lisätä ja omaishoitajista on pidettävä huolta, he ovat korvaamaton apu vanhustenhoidossa ( ja toki myös sairaiden lasten hoidossa). Jos joku päättäjä on erimieltä, suosittelen lämpimästi päivää kotihoidon matkassa tai parempi vielä jos menee Turvapartion mukaan. Siellä se vanhusten kotona-asumisen todellisuus tulee koettua ihan itse.

Mielestäni jokainen on ansainnut turvatun, arvokkaan vanhuuden. Olemme sen velkaa vanhuksillemme ja tulevat sukupolvet omille vanhuksilleen. Nykyään vanhuksia ryöstetään kaduilla ja heidän kodeissaan, miten tähän on tultu?  Mihin on häviämässä suomalainen kunnioitus vanhoja ihmisiä kohtaan? Minun sukupolveni on kasvatettu kunnioittamaan vanhuksia ja samoin olen kasvattanut oman poikani. Isoäitini on 95-vuotias ja asuu yksin kotona lasten, lastenlasten ja lastenlastenlasten avustamana, hän on yksi niistä, joita arvostetaan ja kunnioitetaan -loppuun asti. Mutta vierannuttaako nyky-yhteiskunta sukupolvi sukupolvelta ihmiset vanhuksistaan? Mikä siihen vaikuttaa? Kiire? Itsekkyys? Työelämän paineet?  Millaisen vanhuuden tätä menoa meidän lapsemme ja lapsenlapsemme saavat? En taida uskaltaa edes ajatella sitä…

Tässä vielä muutama artikkeli aiheesta:

Hoitaja huolissaan: Vanhukset kuolevat yksin kotiin http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1424538827836.html

Tylyä ambulanssirallia – vanhuksia kyyditään edestakaisin kodin ja sairaalan välillä http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/tylya-ambulanssirallia-vanhuksia-kyyditaan-edestakaisin-kodin-ja-sairaalan-valilla/4695954#.VOMV18eRP4A.facebook

Muistisairaita vanhuksia ei voi jättää yksin kotiin http://www.hs.fi/mielipide/a1423809361720

Omaishoitaja: Olo kuin orjalla – vankina ja vanginvartijana hamaan ikuisuuteen http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/omaishoitaja-olo-kuin-orjalla-vankina-ja-vanginvartijana-hamaan-ikuisuuteen/3086180#.VOc_iNe4HzY.facebook

Näin kotihoitajat kertovat itse työstään http://www.hs.fi/sunnuntai/a1305927807782

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vanhustenhoito, hoiva

Miten määritellään lapsen etu?

Sunnuntai 9.12.2018 - Kirsi Mäkilaine

Minua kiinnostaa miten määritellään lapsen etu? Ja kuka määrittelee ja kenen kantilta?Mielestäni lapsen etu pitäisi määritellä nimenomaan lapsen kannalta, ei vanhemman. 

Vuosi sitten asiaa sivuten käytiin Vantaan valtuustossa pitkä ja hyvin värikäs keskustelu. Aiheena oli silloin Vantaalla käytössä olleen subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poisto. Yksinkertaisesti kyse oli siitä, että rajauksen aikana vanhemmalla/vanhemmilla oli oikeus viedä lapsi/lapset 4 tuntia päivässä päivähoitoon, vaikka olivat itse kotona esim työttömyyden tai toisen lapsen hoitovapaan tai äitiysloman vuoksi. Rajauksen poiston jälkeen tämä oikeus oli 8 tuntia päivässä, viisi päivää viikossa.  

Haastattelin ennen valtuustokäsittelyä varhaiskasvatuksen ammattilaisia. Aika yksimielisesti kävi haastatteluissa ilmi, että lapsen etu oli unohdettu. Alan ammattilaisilla oli pelko, että rajauksen poisto palauttaa tilanteen, jossa jopa 1-vuotiaita lapsia tuodaan päivähoitoon kahdeksaksi tunniksi päivässä viitenä päivänä viikossa, vaikka vanhemmat tai vanhempi on tai ovat kotona. Onko tuossa tapauksessa kyse lapsen vai vanhemman edusta?

Haluan tässä kohtaa painottaa, että joissain tapauksissa tuo kahdeksan tunnin päiväkotipäivä on lapsen edun kannalta parempi kuin kotonaolo. Näissä tapauksissa oli rajauksen aikanakin lapsen edun vuoksi oikeus kahdeksan tunnin päivään.

Valtuustossa Perussuomalaisten valtuustoryhmä vastusti subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksen poistoa, äänestytettiin ja hävittiin. Rajaus poistettiin ja poisto maksoi Vantaan veronmaksajille syksyn aikana 5 000 000 euroa. 

Tänä syksynä ehdotin, että Vantaa laatisi vuoden 2019 aikana selvityksen, voisiko 1.- ja 2.- luokkalaisille vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lapsille tarjota ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoa kunnallisessa vuoropäiväkodissa tai perhepäivähoidossa tarpeen niin vaatiessa.  Perustelin asian sillä, että 1.- ja 2. - luokkalainen lapsi on liian pieni olemaan yksin kotona, varsinkin iltaisin ja öisin. Kaikilla yksinhuoltajilla ei ole turvaverkostoa sukulaisista tai ystävistä, jotka voisivat lasta hoitaa. Monet vuorotyöläiset tekevät työtä kaupassa, ravintolassa tai hoitotyössä, joten yksinhuoltajan tulot eivät välttämättä riitä hoitajan palkkaamiseen kotiin. Kuitenkin olisi perheen etu, että äiti tai isä pystyisi käymään töissä ja että lapsen ei tarvitsisi olla silloin yksin kotona. Koululaisten iltapäiväkerhothan painottuvat vain arkipäivien aamu- ja iltapäiviin.

Perussuomalaisten valtuustoryhmä vei ehdotuksen ryhmienväliseen budjettikeskusteluun, jossa se sivuutettiin. Veimme asian valtuustossa äänestykseen ja hävisimme. Vaikka ehdotus ei olisi maksanut euroakaan, koska kyseessä olisi ollut tässä vaiheessa vain selvitys. Samat valtuutetut, jotka olivat kovaan ääneen vaatineet kotonaoleville vanhemmille oikeuden viedä lapsi pois kotoa kahdeksaksi tunniksi päivässä, viitenä päivänä viikossa, eivät olleet sitä mieltä, että yksin kotona yöllä olevalla pienellä lapsella olisi oikeus hoitopaikkaan. Varhaiskasvatuslaki ei kuntaa velvoita kotona olevien vanhempien lasten kokopäivähoitoon eikä 1.-2.- luokkalaisten hoitoon. Täten jokainen valtuutettu äänesti sen mukaan mikä omasta mielestään oli lapsen etu.

Välillä tuntuu, että eniten "huutavat" saavat tahtonsa läpi, aina. Kun taas hiljaiset ja oikeasti apua tarvitsevat jäävät sitä vaille. Tämä pätee niin politiikassa kuin sen ulkopuolella. Mielestäni tämä ei ole oikein. Jonkun on ajettava myös hiljaisien asioita. Siksi tämä ei jää tähän vaan teen asiasta valtuustoaloitteen valtuustoryhmämme kanssa alkuvuodesta. Kannatusta tähän olen saanut myös yksittäisiltä Vihreiden, Kristillisdemokraattien ja Kokoomuksen valtuutetuilta. 

Ja kyllä tiedän itse mitä on yksinhuoltajan arki, 17 vuotta sitä eläneenä. Minulla oli onni saada sairaanhoitajana päivätyötä, joten poika joutui olemaan yksin vain aamulla ja osin iltapäivästä. En tiedä miten olisin selvinnyt vuorotyöstä pojan mennessä kouluun 6-vuotiaana. Selvittiin muista arjen haasteista ja poikani täytti juuri 19-vuotta. 

 

Tässä vielä puheeni valtuustossa:

Viime syksynä tämä valtuusto päätti laajentaa oikeuden kokopäiväiseen päivähoitoon koskemaan myös kotona olevien vanhempien lapsia. Tähän laajennettuun oikeuteen ei Varhaiskasvatuslaki velvoita.  

Varhaiskasvatuslaki ei myöskään velvoita kuntaa järjestämään lapselle hoitoa, lapsen aloitettua koulun. Eikö kuitenkin  1 . ja vielä 2. -luokkalainenkin lapsi ole liian pieni olemaan yksin kotona varsinkin ilta- ja yöaikaan? Tätä mieltä ovat ainakin varhaiskasvatuksen ammattilaiset.  

Vuorotyötä tekevän yksinhuoltajan vaihtoehdot ovat tällä hetkellä yksityinen perhepäivähoito, lastenhoitajan palkkaaminen kotiin tai sukulaisen tai tuttavan apu. Kaikilla ei ole turvaverkostoa, sukulaista tai tuttavaa apuna. Eikä rahaa yksityiseen hoitoon tai hoitajan palkkaamiseen. Näissä tilanteissa vuorotyötä tekevä yksinhuoltaja joutuu punnitsemaan, kannattaako työssäkäynti esim kaupassa, ravintolassa tai sairaalassa. 

 

Jotkut kunnat tarjoavat näissä tapauksissa mahdollisuuden vuoropäiväkodissa tai kunnallisessa perhepäivähoidossa järjestettyyn ilta-, yö- ja viikonloppuhoitoon, jos yksinhuoltajan työvuoro niin vaatii eikä muuta hoitotapaa ole. Pääkaupunkiseudun kunnista yksikään ei tarjoa tällaista mahdollisuutta. Näemme tässä mahdollisuuden tukea yksinhuoltajia pysymään työelämässä. Samalla Vantaa saisi mainetta lapsiystävällisenä kaupunkina. 

Tulemme tänään esittämään seuraavan tekstilisäyksen: 

Vantaa laatii vuoden 2019 aikana selvityksen, voisiko 1.-2.-luokkalaisille vuorotyötä tekevien yksinhuoltajien lapsille tarjota ilta-, yö- ja vkonloppuhoitoa kunnallisessa vuoropäiväkodissa tai perhepäivähoidossa tarpeen niin vaatiessa. 

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: päivähoito, yksinhuoltajuus, lapsenetu

Itsenäisyyspäivän ajatuksia

Torstai 6.12.2018 - Kirsi Mäkilaine

Suomen Itsenäisyyspäivä 6.12.2018

Isänmaa ja isänmaallisuus ovat meidän perheessä tärkeitä arvoja. Minut ja siskoni on kasvatettu isänmaallisessa työläisperheessä. Olen jatkanut tätä perinnettä ja 19-vuotias poikani on osoittanut samaa isänmaallisuutta. Olen poikani kanssa keskustellut Suomen historiasta, isovanhempieni elämästä ja minun vanhempieni elämästä (äiti syntyi sota-aikana). Poikani ymmärtää ja kunnioittaa historiaamme ja juuriamme ja tästä olen erittäin ylpeä. 

Voin sanoa, että halveksin niitä ihmisiä, joiden mielestä suomalaisten pitäisi unohtaa historiansa. Ja jotka halventavat Itsenäisyyspäivää riehumalla ja yksityistä- sekä julkistaomaisuutta tuhoamalla vuodesta toiseen juuri tänä tärkeänä päivänä.

Hyvää Itsenäisyyspäivää Suomi ja valtavan iso KIITOS heille, jotka taistelivat Suomen itsenäisyyden puolesta!

Liitän tähän pätkän isoisäni kirjeestä isoäidilleni rintamalta, I Jääkäripataljoonasta,  Itsenäisyyspäivän iltana 1942. Toivon ettemme koskaan unohtaisi...

"... Tuntuu hyvin todennäköiseltä, että täällä se ensikin talvi taitaa mennä. Aivan kohta minullakin alkaa viides vuosi nämä valtion harmaat päällä. Onhan se vähän ikävä sen puolen, kun menee juuri paras nuoruus näissä hommissa, eikä voi elämäänsä järjestää mistään suunnalta. Sitä ei osaa muuta kun olla elää päivästä toiseen, sitä on samassa asemassa kun taivaan linnut, että ei auta huolehtia huomisesta päivästä.

Jos kertoisin vähän tästä meidän Itsenäisyyspäivän vietostamme. Vaikka siinähän meni niinkuin muutkin päivät, vallan odotettuakin hiljaisemmin. Meillä kun oli vähän sellaista mieltä, että tuo joen takainen naapurimme voi vähän juhlia näin Itsenäisyyspäivänä. Mutta siinä asiassa me erehdyimme, koko päivän oli niin rauhallista ja hiljaista. "

Ei automaattista vaihtoehtoista tekstiä saatavilla.

Kommentoi kirjoitusta.

Mielipidekirjoitukseni Vantaan Sanomissa 16.9.2018

Keskiviikko 3.10.2018 - Kirsi Mäkilaine

PUHEENAIHE

Mielipide: Syksy tulee olemaan terveysasemilla vaikeaa aikaa

Kirjoittajat pelkäävät henkilöstövajeen näkyvän monin tavoin.

 Arkisto/Tiina Örn

Olemme todella huolissamme sekä kuntalaisten palveluiden että henkilöstön jaksamisen puolesta, kirjoittajat toteavat.

Syksy 2018 on Vantaan terveysasemilla haastavaa aikaa. Uusi asiakastietojärjestelmä Apotti otetaan käyttöön marraskuussa.

Lääkärit ja hoitajat koulutetaan ja uusi järjestelmä on aluksi hitaampi käyttää, joten työnteko hidastuu oleellisesti. Apotin aiheuttamaa henkilöstövajetta paikkaamaan piti palkata Seuresta toistasataa sijaista. Toisin kävi, tulijoita ei ollut kuin kourallinen.

Kun kesän aikana selvisi, ettei sijaisia tule, irtisanoutui Vantaan terveysasemilta 25 hoitajaa. Tähän kun lisätään syksyn lomakielto sekä käytössä oleva yleistyöaika, on myös uusien rekrytointi ollut hankalaa. Hoitajavaje on jo arkipäivää ja Apotti vasta odottaa nurkan takana. Jonot hoidontarpeenarvioon ovat jo nyt 2–4 tuntia päivittäin. Mitä kun tästä puuttuu vielä puolet hoitajista?

Tässä vaiheessa selvää on se, että kuntalaisten terveysasemapalveluja joudutaan supistamaan. Jo nyt on päätetty päiväpoliklinikoiden yhdistämisiä lokakuusta tammikuun loppuun. Kun henkilökuntaa on vähän, jonot yhteispoliklinikoilla kasvavat. Samaan aikaan ajanvarausajat vähenevät entisestään.

Kuntalaisia ja valtuustoa on informoitu niukasti. Terveysasemien henkilöstö sen sijaan näkee jo nyt, mitä syksy vajaalla henkilöstöllä tarkoittaa. Monelta suunnalta on saatu kyselyitä siitä, miksi Vantaalla ei varauduttu paremmin Apotti-syksyyn. Jo vuosia on ollut tiedossa, ettei Seuressa ole työttömiä sairaanhoitajia.

Apotti, hoitajavaje, flunssakausi ja influenssakausi – siinä haastetta koko syksylle. Nyt lienee jo liian myöhäistä asian korjaamiseksi. Nähtäväksi jää, miten paljon kuntalaisten terveysasemapalveluista syksyn mittaan karsitaan. Ja kuinka moni hoitaja ja lääkäri jaksaa Vantaan kelkassa ensi vuoteen.

Olemme todella huolissamme sekä kuntalaisten palveluiden että henkilöstön jaksamisen puolesta.

Niilo Kärki, Perussuomalaisten valtuustoryhmän pj., Everstiluutnantti evp.

Kirsi Mäkilaine, Perussuomalaisten valtuustoryhmän varapj. Sis-kir. sairaanhoitaja

Kommentoi kirjoitusta.

Taas mennään

Torstai 12.7.2018 klo 10:45 - Kirsi Mäkilaine

Aika menee niin nopeasti, ettei tahdo mukana pysyä. Edellisestä kirjoituksestakin on jo vuosi...

Mennyt vuosi on ollut ajoittain hyvinkin tiukkatahtinen. Kokouksia on ollut joinakin viikkoina kolmenakin iltana ja siihen ennakkoon esityslistoihin tutustuminen päälle. Vantaan valtuustossa viime syksy oli aika haipakkaa; koulutuksia sekä hyvinkin pitkiä kokouksia. Keväällä 2018 tahti vähän laantui. Silti yhtäkään päivää, en edes rankimpaa sellaista vaihtaisi pois. Työskentely on ollut haastavaa ja uutta asiaa pitänyt omaksua koko ajan, mutta minä pidän haasteista. 

Viime kesän puoluekokouksen jälkeen osa Perussuomalaisista loikkasi Sinisiin. Moni kysyi sen jälkeen, kumpaan itse kuulun. Kuulun edelleen Perussuomalaisiin enkä ole missään vaiheessa edes harkinnut muuta. Itse en puoluekokouksessa ollut, mutta olisin äänestänyt Halla-ahoa.  Joten puheenjohtaja valintaan olen tyytyväinen. Vantaalla meiltä loikkasi kaksi Sinisiin ja yksi sitoutumaton lähti vielä perässä. Joten meitä jäi Perussuomalaisten valtuustoryhmään viisi. 

Lauantaina 7.7.18 sain Uudenmaan piiriltä tiedon, että olen tullut valituksi sekä maakuntavaaliehdokkaaksi että eduskuntavaaliehdokkaaksi. Eli taas mennään kohti ensi kevään vaaleja. Takana on minulla kahdet kuntavaalit, joista tuloksena ensimmäisellä kerralla varavaltuutetun paikka ja viime vaaleista valtuutetun paikka. Lisäksi olen ollut ehdolla viime eduskuntavaaleissa saaden 1401 ääntä. 

Maakuntavaalit siirtyivät lokakuulta eteenpäin, kukaan ei osaa vielä sanoa, että minne. Sote onneksi lykkääntyi ainakin vuodella. Olen seurannut sote-valmistelua hyvinkin tarkkaan, koska itse työskentelen alalla jota se koskee. Lisäksi henkilöstön asema kiinnostaa, sillä  olen Tehyn ammattiyhdistystoiminnassa mukana ammattiosastomme varapääluottamusmiehenä, luottamusmiehenä ja 1. varapuheenjohtajana. 

Innostuneena kohti ensi kevättä! Ensin vaalipäällikköä kyselemään ja sitten suunnitelmat käyntiin vaalityön suhteen: ei rahalla vaan ideoilla ;) . Edellisten vaalien motto pitää edelleen: Pidetään huolta omistamme.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Eduskuntavaalit 2019

Vaalien jälkeinen elämä

Keskiviikko 10.5.2017 - Kirsi Mäkilaine

Kevään viimeisiä kokouksia nykyisissä luottamustoimissa on vielä ensi viikolla sekä seuraavalla. Sitten on edellinen neljän ja puolen vuoden mielenkiintoinen pesti takana. Haikein mielin jätän Vantaan työterveyshuollon johtokunnan taakseni. Siellä jos missä on yhteishenkeä löytynyt ja yhteistyö sujunut puolueista riippumatta. Myös Vapaa-ajanlautakunnassa on ollut yhdessä tekemisen meininki. VTK:n hallitukseen tulin valituksi kesken kauden, mielenkiintoinen pesti kyllä ollut. 

Uusi valtuustokausi on starttaamassa. 18.5.17 on uuden valtuuston tutustumiskokous. Toukokuun lopulla on kolme iltaa peräkkäin koulutusta uusille valtuutetuille.

Eilen oli Vantaan Perussuomalaisten valtuustoryhmän ensimmäinen kokous. Valtuustoryhmän puheenjohtajaksi valittiin Niilo Kärki ja varapuheenjohtajaksi Johannes Nieminen sekä sihteeriksi Pasi Liukkonen. Kovat neljä vuotta edessä uudella valtuustoryhmällämme. "Hävisimme" vaalit ja näin ollen luottamuspaikkojemme määrä eri toimielimissä laskee huimasti. Suuressa osassa toimielimiä, meillä on vain yksi paikka. Vaatii isompia ponnisteluja kultakin edustajaltamme kyseisissä paikoissa tulla kuulluksi. Valtuustoryhmän tuki tulee olemaan enemmän kuin tarpeen yksinäisten edustajien tukemisessa. Joka tapauksessa työntäyteiset neljä vuotta edessä.

Olin ajatellut sulkea nämä kotisivut, mutta koska täällä edelleen kävijöitä on, jatkan sopimusta ja pidän sivut jatkossakin auki. Kahdessa vuodessa on kävijöitä kertynyt yli 12 000. Yritän jatkossa aktiivisemmin päivitellä tänne, missä mennään Vantaan politiikassa... 

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavaalit 2017 - Tulos

Perjantai 14.4.2017 - Kirsi Mäkilaine

Kuntavaalitulos meni aamuyön tunneille. Vantaalla laskenta valmistui klo 02.50. Aika jännittävää oli loppuun asti. Olin vuoroin valtuutettu ja vuoroin 1. varavaltuutettu. Lopuksi jäin 8 äänen voimin valtuutetuksi. Piti vielä odotella tarkastuslaskenta ennenkuin tulos varmistui.

Tarkastuslaskennassa sain vielä lisää ääniä ja tarkastuslaskennan jälkeen äänimääräni oli 357 ääntä. Tulin äänestetyksi Vantaan kaupunginvaltuustoon. Suuri kiitos äänestäjilleni!!! Tästä se työsarka alkaa.

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntavaalit 2017

Lauantai 8.4.2017 - Kirsi Mäkilaine

Huomenna on Kuntavaalien 2017 varsinainen äänestyspäivä. Toivottavasti Vantaalla äänestysprosentti saadaan nostettua viime kuntavaalien 51%:sta, joka oli todella alhainen. Huomenna ei ainakaan pitäisi sataa vettä eikä räntää, joten keli ainakin suosii vaaliuurnille lähtöä.

Olen nyt kahden viikon talvilomani viettänyt aikalailla vaalityössä. Hyviä keskusteluja ja vähän haastavampaakin kysymyksenasettelua on äänestäjiltä tullut. 

Tänään olin kahdeksan tuntia vielä vaalikontilla. Kuntalaiset halusivat ennenkaikkea puhua maahanmuutosta. Pommi-isku Pietarissa ja Tukholman eilinen rekalla kävelykadulla ihmisten päälleajo ovat lisänneet turvattomuudentunnetta. Tänäänkin aiheesta keskusteltu useammankin kuntalaisen kanssa. Ihmiset kokevat, että laittomasti maassa olevat lisäävät riskiä huomattavasti. Moni on kysynyt, miksi Helsingin laittomien maahanmuuttajien leiriä ei pureta. En osaa vastata heille. Mielestäni leiriytyminen ja mielenosoitus ovat eri asioita. Lienen asiassa väärässä? 

Huomenna tulosten valmistuttua kuullaan, kuinka monelle maahanmuuttoasiat ovat erityisen tärkeitä. Kaikki puolueet lupaavat muuten lähes samoja asioita vaalien alla, mutta Perussuomalaiset on ainoa puolue, joka on kritisoinut laittomien maassa oloa sekä herättänyt yleensäkin keskustelua maahanmuuttoasioista. Toivoisin, että muissakin puolueissa alettaisiin kuunnella suomalaisia ja ajaa ensisijaisesti suomalaisten etua. 

Huomenna tarjoamme vielä vaalikahvit Tikkurilassa, sitten nämä vaalit on taputeltu.

Kiitos minua äänestäneille ja äänestäville! 

Kommentoi kirjoitusta.

Kuntalaisten kuulumisia

Perjantai 31.3.2017 - Kirsi Mäkilaine

Olen anonut talvilomani tähän kuntavaalien alle. Pidän tärkeänä sitä, että kuntalaiset voivat tavata ja keskustella kanssani henkilökohtaisesti niin halutessaan sekä sitä, että pääsen kuulemaan kuntalaisten mieltä painavia asioita. Ymmärrän, ettei kaikilla ehdokkailla ole mahdollisuutta lomaan, mutta vähän on yllättänyt miten vähän ehdokkaita tuolla liikkuu vaalityössä. Suuri osa luottanee lehti- ja muuhun mainontaan sekä nettiin, henkilökohtaisten kohtaamisten sijaan. 

Minä uskon, että henkilökohtaisesti kuntalaisia kohtaamalla saan enemmin tietoa siitä, mitkä asiat kuntalaisia huolettavat ja mitkä asiat ovat hyvin. Toki työssäni terveysaseman sairaanhoitajana Vantaalla olen osasta huolia hyvinkin tietoinen.

Olen nyt ollut kahdeksan tuntia päivässä vaalityössä ulkona: asemilla, toreilla ja vaalikonteilla. En ole yllättynyt siitä, miten samat asiat painavat kuntalaisten mieltä kuin vuonna 2015. Edelleen huolestuttaa vanhustenhuollon tilanne, omaishoitajilla on edelleen asioissa reippaasti parantamisen varaa ja sotekin huolestuttaa. Se mistä ehkä vähän yllätyin on se, että yhä useampi kokee nykyisin turvattomuutta Vantaalla ulkona liikkuessaan sekä kotonaan. Kuntalaisten puheissa tämä turvattomuus liittyy maahanmuuttajien määrän kasvuun Vantaalla. Se mikä on muuttunut myös vuodesta 2015, on se, että monet nuoret ovat mielipiteissään siirtyneet suvaitsevasta ajattelusta Perussuomalaisten suuntaan. Monet ovat kertoneet, etteivät uskalla enää liikkua ulkona niinkuin ennen. Yhtä asiaa on moni ihmetellyt, miksi kasvaneissa ruokajonoissa ei näy maahanmuuttajia? Saavatko he yhteiskunnalta enemmän kuin kantaväestö, joista osa joutuu turvautumaan leipäjonoon saadakseen päivittäin ruokaa?

Ihmettelen sitä, kun kuntalaisilla on selkeästi mitta täynnä ja eivät halua Vantaalle tai Suomeen lisää elintasopakolaisia - miksi näitä tulee koko ajan lisää? Minulla on ystäviä muiden puoluiden aktiivijäsenissä, olen heidän kanssaan tästä myös keskustellut ja monet olleet samaa mieltä kanssani maahanmuuttokysymyksessä. Miksi muiden puolueiden ohjelmaan ei missään vaaleissa kuulu millään lailla maahanmuuttokriittisyys?Eikö kyetä enää ajamaan jo maassa olevien etua? Tähän rajat auki-periaatteeseen on tullut vaalityötä tehdessä kritiikkiä myös aiemmin maahan tulleilta maahanmuuttajilta. Heiltä, jotka ovat opetelleet kielen, päässeet töihin ja sopeutuneet meidän yhteiskuntaamme. Myös heidän etunsa on, jos hyvinvointivaltiotamme ei alasajeta suvaitsevaisuuden nimissä. 

Kuntalaisten kanssa keskustelut ovat olleet mukavia, käsitellyistä aiheista huolimatta. Huomenna taas vaalityöhön Hakunilaan, Mikkolaan ja ehkä Tikkurilaankin. Sunnuntaina on Vantaan Perussuomalaisilla naisilla vaalitapahtuma Tikkuraitin vaalikontilla, sinne koko iltapäiväksi. Tapaamisiin siis :)

17499258_779681425518571_7809883938087660118_n.jpg17457679_10155146248789710_7765057582467525404_n_1.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit 2017

Sekametelisoppaa Soten malliin

Sunnuntai 5.3.2017 - Kirsi Mäkilaine

Valtioneuvoston hiljattain julkaisema sote-kaavio on lievästi sanottuna vaikeaselkoinen: 

sote.jpg

Itse olen seurannut Soten muotoutumista kiinnostuneena. Edellinen Sote, joka kaatui loppumetreillä oli jotenkin selkeämpi. Huolestuttavana koen sen, että aikaa Soten alkuun ei ole kuin reilut puolitoista vuotta ja iso osa asioista on edelleen levällään. 

Valinnanvapaus on iso asia ja se joka vaikuttaa kuntalaisten palveluihin eniten. Olin syyskuussa 2016 Tukholmassa kuuntelemassa sosiaalineuvoksen  luennon Ruotsin valinnavapauden toteutumisesta ja siihen liittyvistä ongelmista. Huolestuttavimpia asioita olivat:

- Uudet terveyskeskukset perustettiin tiheästi asutuille ja sosio- ekonomisesti vahvoille alueille, joissa hoidon tarve on keskimäärin vähäinen.

- Uudet terveyskeskukset keskittyivät käyntien lisäämiseen, jolloin hoidon laatu/sisältö heikkenivät, mistä kärsivät hyvin sairaat potilaat.

- Hoidon jatkuvuus heikkeni: sosioekonomisesti heikoilla alueilla lääkäreiden vaihtuvuus on suurempi kuin vahvoilla alueilla. 

- Resurssien ohjaus kysynnän mukaan, ei terveydenhuollon priorisoinnin perusteella suosii suhteellisen terveitä potilaita.

- Kustannukset eivät laskeneet vaan nousivat.

Edellämainitus asiat kuulostavat juuri siltä, miten Sotessa ei saisi käydä. Yksityiset rakentavat uudet terveysasemat vauraille aluille, joissa ihmisillä on varaa ostaa myös itse lisäpalveluita ja joissa yleensäkin sairastavuus on pienempää. Yksityiset tavoittelevat voittoa, miten turvataan se, että laatu menee määrän edelle? Miten käy lähiterveysasemille? Miten käy niille, jotka eivät terveydellisestä syistä tai taloudellisesta syistä pääse matkustamaan sinne yksityiselle terveysasemalle, joka ei sijaitse enää ihan kotikulmilla? 

Kun terveysasemalla kuuntelee potilaita ja toreilla ihmisiä, monella on käsitys, että yksityiseltä voi Soten toteuduttua saada rajattomasti melkein mitä vain, samaan tapaan kuin nykyäänkin saa omalla rahalla. Totuus on kuitenkin se, että se rajataan, mitä palveluita yksityiseltä saa eli vain saman mitä saisi julkiselta perusterveydenhuollolta. 

No katsotaan ja toivotaan, että tässäkin otetaan ja on jo otettu oppia Ruotsin virheistä eikä toisteta niitä samoja. Itse menen 16. pvä kuulemaan Uudenmaan Sotesta, missä tällä hetkellä mennään.

Ja sanotaan mitä sanotaan, tulevat kuntavaalit ovat myös Sote-vaalit.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: sote

Kuntavaaliteemani ja Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma 2017

Sunnuntai 12.2.2017 - Kirsi Mäkilaine

Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma 2017 ja minun vaaliteemani

"On tosiasia, että voidaksemme huolehtia suomalaisten perus- ja ihmisoikeuksista meidän on tingittävä maailmanparannuksesta ja osattava laittaa asiat tärkeysjärjestykseen. Kyse on realismista – siitä, että resurssit ovat rajallisia." Sanotaan Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmassa. Tämä on myös minun vaaliteemani. 

  • Kunnalliset maahanmuuton houkuttimet pois.
  • Alueiden eriarvoistumiseen puututtava!
  • Turvapaikanhakijoiden vastaanottamisen pitää olla kunnalle vapaaehtoista.

Syrjäytymisen ennaltaehkäisy on toinen vaaliteemani. Lapsiin ja nuoriin pitää panostaa niin, että ennaltaehkäistään syrjäytymiskehitystä. Tutkimuksissa on sanottu, että usein tämä syrjäytymiseen johtava kehitys näkyy jo päiväkoti-ikäisissä lapsissa. Riskiperheiden on saatava riittävät tukitoimet jo lasten ollessa pieniä. Lapset ja nuoret ovat tulevaisuutemme. Tätä aihetta sivusin blogissani ennen eduskuntavaaleja, tämä on luettavissa blogiosiossa, aiemmissa kirjoituksissa.

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa sanotaan: "Syyt syrjäytymisen taustalla ovat moninaiset, esimerkiksi koulutuksen puute, työttömyys, sairastuminen, toimeentulo-ongelmat, asunnottomuus, mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö. Asian on syytä liikuttaa meitä kaikkia; syrjäytyneelle itselleen kyseessä on inhimillinen tragedia. Yhden elinikäisen syrjäytymisen hintalappu yhteiskunnalle on pitkälti yli miljoonan euron suuruinen."

Kolmantena teemanani on laadukkaiden lähipalveluiden säilyttäminen terveyspalveluissa. Kuntalaisten on päästävä lääkäriin lähelle, nopeasti (terveydentilan niin vaatiessa) ja suomenkielen taitoiselle lääkärille. Myös tätä lähipalvelu-kohtaa sivutaan useammassa kohdassa Kuntavaaliohjelmassa.

Neljäs ja minulle tärkeä asia on, että kunnan on taattava sisäilmaltaan terveet päiväkodit ja koulut. Lasten, nuorten ja heidän lastenhoitajien ja opettajien terveydellä ei voida "leikkiä". Pystyn hyvin samaistumaan näiden työntekijöiden ja lasten vanhempien huoleen, itse kun olen työpaikan sisäilmasta saanut elinikäisen haitan. Perussuomalaisten kuntavaaliohjelma ottaa sisäilma-asioihin kantaa.

  • Homerakentaminen kuriin ja sisäilma kuntoon.

Ohjelmassa on myös muita erittäin hyviä kohtia, kaiken voin allekirjoittaa. Koko ohjelma on luettavissa seuraavasta linkistä:

https://www.suomenuutiset.fi/arjesta-se-alkaa-perussuomalaisten-kuntavaaliohjelma-on-julkaistu/

  • ´-merkityt ovat lainauksia Perussuomalaisten kuntavaaliohjelmasta 2017

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: kuntavaalit

Kreikka

Sunnuntai 12.7.2015 - Kirsi Mäkilaine

Vietän kesälomaa, politiikka ja kotisivut ovat jääneet vähemmälle. Mutta palaan syksyllä ottamaan kantaa asioihin, joita pidän tärkeänä. Kuitenkin muutama sananen Kreikasta...

"Suomen hallituksen neuvottelumandaatti illan Kreikka-kokouksessa on erittäin kapea ja tiettävästi euromaiden tiukin."  Tuo kuulostaa siltä kuin pitääkin. Ei senttiäkään enää Kreikkaan, kun kotimaassakin olisi rahalle tarvetta. 

http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194989616750/artikkeli/kokouslahde+stt+lle+soini+teki+kreikan+jatkotuesta+hallituskysymyksen.html

Kommentoi kirjoitusta.

Hallitusohjelma

Sunnuntai 31.5.2015 - Kirsi Mäkilaine

Leikkauksista olemme saaneet suun ja silmät täyteen kaikista mahdollisista lehdistä ja somesta. Kuitenkin minua kiinnostaisi se, mitä Perussuomalaisten eduskuntavaaliohjelmasta sitten saamme hallitusohjelmassa läpi? 

Autoveron alennuksen. Niin, minä en alkujaankaan ollut tämän veron alennuksen kannalla. Enkä varsinkaan nyt, kun autojen käyttömaksu nousee. Tuo arvioitu 1600 euron alennus uuden auton ostoon ei kauheasti lämmitä pieni- ja keskituloisia. 

Minua henkilökohtaisesti nyt tökkii hallitusohjelmassa se, että eläkeläisten tilannetta kurjistetaan, lääkemaksut nousevat, opintotukiin kajotaan ja ansiosidonnaiseen puututaan. 

Positiivisista asioista tulee nyt mieleen tuo päivähoito-oikeuden rajaaminen. 

Ymmärrän kuitenkin sen, että hallitukseen oli Perussuomalaisten pakko mennä. Muuten sinne olisi mennyt Vihreät ja Ruotsalaiset. Kuitenkin nyt Perussuomalaiset joutuvat taipumaan moneen asiaan, joita on vaikea näin äkkiseltään niellä. Tosin oli odotettavissa, ettei Sipilä ja Stubb suostu mihinkään leikkauksiin, jotka koskisivat hyväosaisia, suurituloisia. 

Palaan asiaan kun olen jostain löytänyt koko hallitusohjelman ja lukenut sen läpi.Yritän  löytää sieltä jotain positiivista, negatiiviset asiat on jo lehdistä luettu...

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: hallitusohjelma

Onko vaalien jälkeen elämää?

Maanantai 20.4.2015 klo 23:19 - Kirsi Mäkilaine

Kotiuduttiin vaalivalvojaisista puolen yön jälkeen. Perussuomalaisilla meni vaalit hyvin, kun mitataan kansanedustajapaikoilla. Vantaalla ei mennyt niin hyvin, menetettiin kaksi paikkaa ja vain yksi pääsi läpi. Espoosta pääsi neljä. 

Onko sitten henkilökohtaisesti vaalien jälkeen elämää??? Aamulla herätessä oli aika tyhjä olo. Mitä kuuluu tehdä, jos ei tee netissä vaalityötä tai seiso asemalla/ ostarilla tai torilla? Kotisivulla kävin tottumuksesta, yllätyin, että täälläkin joku vielä käy, vaikka vaalit ohi. 

Aamupäivällä keksin tekemistä. Kävin keräämässä puolet vaalimainoksista tienvarsilta pois. Puolet jäi keräämättä, kun autoon ei mahtunut. Käyn joku ilta uuden kierroksen. Illalla valtuustoryhmän ja hallituksen yhteiskokous sekä valtuustoryhmän kokous. Valtuustoon tarvittiin vara, joten kävin sielläkin. Äänestettiin pakkolunastuksesta ja hävittiin äänin 35-30. Arki palaa siis pätkittäin ;) . 

Soitin aamulla esimiehelle ja kysyin huomisen työvuoron. Olen ollut yli kaksi kuukautta pois työstäni. Työmotivaatio on jotenkin nyt viikkojen myötä hukkaantunut. Löytyykö se, kun laittaa huomenna työvaatteet päälle ja ottaa päivystysjonon vuoronumerolla ensimmäisen potilaan vastaanottohuoneeseen? Toivottavasti palaa, koska olen aina pitänyt työstäni. Nyt on jotenkin vaan hukkaantunut se normiarki... Toivottavasti se löytyy parissa päivässä niinkuin työnilokin... toivottavasti.

 

Kuva työpaikalta erään onnistuneen elvytyksen jälkeen... ettei totuus unohtuisi. 

10387418_856511197710548_830908218249384800_n.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

1389 ääntä - tarkastuslaskennan jälkeen 1401

Maanantai 20.4.2015 - Kirsi Mäkilaine

Sain 1389 ääntä Uudellamaalla. Ensikertalaiselle kuulemma hyvä tulos :) . Neljän vuoden kuluttua uusi yritys ja sitä ennen vielä kuntavaalit. 

Erittäin suuri kiitos minua äänestäneille! 

vaalivalvojaiset2.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Viimeinen vaalityöpäivä

Lauantai 18.4.2015 - Kirsi Mäkilaine

Vaalityö on nyt tehty. Huomenna kuullaan tulokset. Melkein seitsemän kuukautta takana. Mielenkiintoinen matka ollut. Ihania kanssakulkijoita ja uusia ystäviä tullut matkan varrella.

Kiitos kaikille PS aktiiveille teltoilla, upeat järjestelyt olleet joka paikkakunnalla. Kiitos ehdokkaille yhteistyöstä. Kiiitos lähipiirille jaksamisesta ja kannustuksesta. Kiitos äänestäjille ja keskustelijoille. Keskustelujen pääaiheet olivat vanhustenhoito, maahanmuutto, terveydenhoito ja eläkeläisten toimeentulo.

Suuren suuri kiitos vaalipäällikölleni Helenalle, iso työ tehtiin yhdessä.

korso_6.jpg

korso.jpg

                                                                                                                                                                                                                                                              jrvenp_17.4.15.jpg  

Kommentoi kirjoitusta.

Kaksi päivää ennen vaaleja

Perjantai 17.4.2015 - Kirsi Mäkilaine

Toiseksi viimeinen vaalityöpäivä. Kello soi 5.30 niinkuin kolmena muunakin aamuna tällä viikolla. Lähtö 6.40, että ehtii seitsemäksi asemalle, tänään Koivukylään. Aamusta asti ajoittaista räntäsadetta, lämpöä + 1.

Ennakkoäänestys ollut vilkasta ja se näkyy vaalityössä. Alkuviikosta asti ollut selvästi enenevässä määrin ihmisiä, jotka ovat jo äänestäneet. Siitä huolimatta tänään sai tunnissa jaettua parisenkymmentä vaaliesitettä ilman karkkeja tai muita tarjottavia. Karkit ovat mukavia, mutta seurasin tänäkin aamuna, miten toisen puolueen ehdokkaan vaalityöntekijät jakoivat suklaasuukkoja mainoksen päälliskauppana. Suklaapusu kelpasi, mutta esitteistä iso osa löytyi asemalaiturilta. Kukin toimii tyylillään.

Tämän viikon aikana on käynyt ilmi, että osa ihmisistä on kovin kyllästyneitä vaalimainoksiin. Kolme tiuskaisi tänään, että onneksi vaalit ovat kohta ohi, ettei joka paikassa tyrkytetä mainoksia. Olen itse yrittänyt olla tyrkyttämättä, kysynyt kohteliaasti, haluaako mainoksen.  Ymmärrän toki ihmisten kyllästymisen, postilaatikosta saa kantaa esitteitä paperinkeräykseen ja aamusellakaan ei saa olla rauhassa juna-asemilla tai ostareilla. Toisaalta ehdokkaana on pakko olla esillä, pakko koittaa saada itseään ja ajatuksiin jotekin tiedoksi. Varsinkin, kun lähtee uutena tähän kisaan eikä ole ennestään tunnettavuutta. 

Koitetaan jaksaa vielä tämä ja huominen, sitten vaaliesitteiden jako loppuu ja maailma palaa raiteilleen... myös asemilla :) 

valimainoksien_jakoa_1.jpg

2 kommenttia .

Haastattelu Lohjalla

Keskiviikko 15.4.2015 - Kirsi Mäkilaine

Uudenmaan Perussuomalaisten kuvaama haastattelu Lohjalla. 

https://www.youtube.com/watch?v=haw22ccnHx4

lohjalla_1.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Viikko eduskuntavaaleihin

Sunnuntai 12.4.2015 - Kirsi Mäkilaine

Viikon kuluttua sunnuntaina jännitetään tuloksia eduskuntavaaleista 2015. Huomisesta alkaa viimeisen viikon loppukiri. Tänään jaoin viimeiset postilaatikkojakelut. Yhteensä jaettu Vantaalla 15 000 flyeriä postilaatikoihin. Laitoin yli 300 kirjettä postin jakeluun sairaanhoitajaliiton jäsenille ja noin 100 osoitteellista kirjettä toimitin itse postiluukkuihin. 

Viimeisen viikon vietän ihmisten parissa vaaliparakeilla, asemilla ja vaalitapahtumissa. Päivitän tänne tapahtumakalenteriin varmistuneet päivät, paikat ja kellonajat.

Mielenkiintoinen ja mielettömän opettavainen puolivuotta kohta takana. Päivääkään en vaihtaisi pois! Kokemuksena ollut huikea. Upeita muistoja tullut matkan varrelta.

Otetaan vielä kaikki irti viimeisestä vaalityöviikosta! 

naistenpv_12.jpg

Kommentoi kirjoitusta.

Vaalirahoituksen ennakkoilmoitus

Tiistai 7.4.2015 - Kirsi Mäkilaine

Olemme viime päivinä saaneet lukea lehdistä, miten paljon eri ammattiliitot rahoittavat osaa ehdokkaista eduskuntavaaleissa. Tässä lienee ammattiliitoilla oma lehmä ojassa? Itse kuulun myös ammattiliittoon, Tehyyn. Tehy ei tue ehdokkaita rahallisesti lainkaan. Tehyn tuki on sähköposti kaikille oman vaalipiirin Tehyläisille, listaus Tehyn nettisivulle sekä alennus Tehy-lehden ilmoituksesta. Ilmoitus oli alennuksen jälkeenkin niin kallis, etten sitä laittanut. 

Minun ennakkoilmoitukseni löytyy täältä:  http://www.puoluerahoitus.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/EV2015/02/6KwhzfJ71/E_EI_EV2015.html

Budjettini on pieni, n 3400 euroa. Lahjoituksia olen saanut 25 euroa. Kaikki muu raha on omaa tai itse otettua lainaa. Toivon, ettei raha ratkaise sitä, ketkä valitaan kansanedustajiksi, sillä silloin saamme kansanedustajat, jotka eivät tiedä, että jotkut tienaavat vähemmän kuin sen surullisenkuuluisan 2 500 euroa kuukaudessa. Kansanedustajiksi tarvitaan kansaa edustavia ihmisiä eri tuloluokista. 

Tuntuu ajoittain epäreilulta, että osalla eri puolueiden ehdokkaista on monien kymmenien tuhansien vaalibujetti, johon omaa rahaa on sijoitettu vain pari tuhatta. Ei ehkä olla samalla lähtöviivalla, mutta luovuudessa ja omien jalkojen käytössä voitan ison budjetin ehdokkaat mennen tullen ;) .Mm vaalipäällikön kanssa jaettu useampi tuhat esitettä postilaatikoihin Pääsiäisenä, kolmen päivän aikana. Kilometrejä kertyi kävellen lähes 60, portaita useita satoja jos ei tuhansia. Kunto kasvaa ja ulkoiltua tulee enemmin kuin normaalisti. Tähän kun lisää vaalitoreilla vietetyt viikonloput ja illat sekä päivät, ulkona olen ollut keskivertoa enemmän. 

Tänään kävelimme 25 kilometriä... otimme todisteeksi kuvan, että kävimme lähes Australiassa: 

vaaliesitteiden_jakoa.jpg

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vaalirahoitus

Vanhemmat kirjoitukset »